jääpallokirja 2018

72 73 paluu sisällysluettelosivulle Lappeenrantalaisella jääpallolla on pitkät perinteet, aina 1910-luvulta saakka. Suomen mestaruuksia kaupunkiin on miesten tasolla tullut aiemmin viidesti: Lappeenrannan Urheilumiehet 1949 ja Veiterä 1951, 1955, 1957 ja 1980. Kuluneella kau- della 2016–17 Veiterä pelasi mestariksi peräti 37 vuoden tauon jälkeen. Yhtä pitkän tauon jälkeen ei mestaruutta ole uusinut yksikään toinen seura. Tosin HIFK tuli vuonna 1978 mestariksi 34 vuo- den tauon jälkeen. Veiterän ennakkoasetelmat kauteen olivat vähin- tään mielenkiintoiset. Joukkue uusiutui erittäin voimakkaasti. Pois jäivät kokeneet Juha Mus- talahti, Sasu Söderholm, Sakke Haapiainen, Manu Puumalainen ja Toni Taalikka . Lisäksi Joni Kauhanen palasi takaisin Varkauteen. Val- mentajakin vaihtui Kazakstanin maajoukkuetta- kin luotsanneen Aleksei Nikishovin korvatessa Tuomas Erkkilän . Muutoksista huolimatta koossa oli varsin hyvä ryhmä, jota vahvistivat Akilleksesta Lappeenrantaan lisää peliaikaa hakemaan lähtenyt nuori Emil Fedorov sekä kotikonnuilleen palan- neet Valtteri Hauska ja Aleksi Seppänen . Kesäharjoittelussa Veiterässä mentiin kovaa ja sillä luotiin hyvä pohja tulevallemenestykselle. Kauden ennakkoveikkailuissa yleinen arvio oli, että jouk- kue voisi onnistuessaan nousta mitaleille. Mes- taruuteen asiantuntijat eivät sen sijaan uskoneet. Veiterän joukkueen sisällä ei asetettu erityisiä ta- voitteita vaan päätettiin terveesti lähteä pelaamaan ottelu kerrallaan. Kauden alla pelatussa Suomen Cupin turnauk- sessa Veiterä eteni finaaliin saakka, mutta hävisi sittemmin tammikuulla pelatun finaalin JPS:lle 4–3. Bandyliigassa alku ei luvannut hyvää lap- Veiterä palasi mestaruuskantaan peenrantalaisille. Peli oli tukkoista ja omiin meni useassa ottelussa 5–6 maalia. Tammikuulla ennen MM-taukoa Veiterän peli alkoi hiljalleen löytyä ja etenkinMM-kisojen jälkeen vihreäpaidat nostivat selvästi tasoaan. Yksi merkittävä syy Veiterän tiu- kentuneeseen otteeseen oli alakerran tiivistymisel- le. Juuri sitä oli pidetty alkukaudesta VeiteränAkil- leen kantapäänä. Puolustus tiivistyi oleellisesti Ni- kishovin päätettyä siirtää kiekkotaustan omannut Santtu Nurmi liberoksi Valtteri Hauskan sijaan. Kun Veiterä kaikesta huolimatta näytti jäävän nel- jän parhaan ulkopuolelle, oli selvää, ettei kukaan haluaisi ottaa vahvaa nousukuntoa uhkuvaa jouk- kuetta vastaansa puolivälieriin. EpäonnekseenVei- terän sai vastaansa mestaruutta puolustava Botnia, joka putosi jatkosta suoraan kahdessa ottelussa. Välierissä Kampparit olivat kova kanto kaskes- sa, mutta viidennessä ottelussa Veiterä ratkaisi homman edukseen ja pelasi finaalissa 23 vuoden tauon jälkeen. Silloinkin Veiterä oli ollut liikkeel- le venäläisopeilla, Vladimir Jankon alaisuudessa. Lappeenrantalaisilla oli allaan kolmen finaalitap- pion putki: 1986 OLS, 1988 HIFK ja 1994 WP 35. Nyt oli tullut revanssin aika. Porvoon täpötäysi Pallokenttä ei kuitenkaan ol- lut helpoin paikka mestaruuden lunastamiseen, olkoonkin että paikalle saapui kahdeksan bus- silastillista Veiterän kannattajia. Akilles ei ollut koko talvena hävinnyt kertaakaan kotikentällään. Toisaalta Veiterä oli koeteltu vierasjoukkue. Ban- dyliigan runkosarjassa se oli kerännyt enemmän pisteitä vieraskentiltä kuin kotoa ja välieräsarjakin oli ratkennut lappeenrantalaisten eduksi vieraissa. Miksei nytkin? Lämmin auringonpaiste pakotti siirtämään SM-finaalin alkua tunnilla. Pressuil- la ja lumella peitet- ty kenttä oli kuiten- kin finaalin alettua verrattain hyvässä kunnossa, ehkä hie- man nahkea avaus- jaksolla. Ottelun vih- doin käynnistyttyä pelattiin ensimmäi- nen vartti hieman hermostunutta pe- liä. Maalitilinsä ava- si ensin Veiterä, kun Tuukka Loikka- nen pääsi pistä- mään Magnus Gustafssonin pu- dottaman pallon verkon perille. Se oli Loikkasen en- simmäinen pää- sarjamaali. Vartin pelin jälkeen ken- tän otti kuitenkin haltuunsa Akilles, joka johti tauol- la 3–1. Pukukopissa puoliajalla Nikishov puhutteli mie- histöään ja samoin kapteenisto lausui oman nä- kemyksensä. Veiterä päätti pistää kaiken peliin ja nauttia kauden viimeisistä hetkistä täysin sie- mauksin. Toisen jakson ensimmäinen vartti oli jo tasaista peliä. Kenttäkin oli nyt kunnostuksen jälkeen hyvä, joten lappeenrantalaiset pääsivät paremmin pelaamaan jäätä pitkin. Ehkä hieman onnenkin avustuksella Veiterä pääsi reilussa kym- menessä minuutissa tasoihin 3–3:een. Akilleksella oli omat paikkansa, mutta se ei niissä enää onnis- tunut. Reilun 70 minuutin kohdalla Veiterä sitten alkoi ottaa isännän roolia kentällä. Avausjaksolla näkymättömissä ollut Tomi Hauska alkoi yhä enemmän johtaa vieraiden orkesteria. Ratkaisun makua alkoi olla 80. minuutilla, kun Emil Seger- man antoi hienon pitkän syötön Janne Hauskalle. Akilleksen puolustus ei ollut täysin hereillä, joten Hauska pääsi varsin rauhassa ottamaan pallon alas ja ohjaamaan sen ammattimiehen taidolla ohi Magnus Gustafssonin. Ottelun loppuhetkillä Akilles sai vielä pari kul- malyöntiä, mutta ei pystynyt luomaan varsinais- ta painetta Veiterän maalille. Peli pysyi hyvin lappeenrantalaisten kontrollissa. Pari minuuttia ennen ottelun päättymistä Aleksi Seppänen na- pautti vielä pallon riman alle Veiterän 5–3 voit- tolukemiksi. Seppänen oli kentän paras pelaaja yhdessä Veiterän maalivahdin Topi Peuhkurin kanssa. Nimenomaan Peuhkuri piti lappeenran- talaiset pelissä mukana avausjaksolla torjumalla muun ohessa myös Petteri Lampisen rankkarin 3–1 tilanteessa avausjakson lopulla. Maali siitä Akillekselle ja mestaruutta olisi voinut juhlia ko- konaan toinen joukkue. Veiterän parhaat finaalissa olivat Seppäsen ja Peuhkurin ohella Janne Hauska, vahvan toisen jakson pelannut Tomi Hauska sekä liukkaat Emil Fedorov ja Tero Liimatainen . Myös libero Sant- tu Nurmen panos oli hyvä. Veiterän pelaajista ainoastaan Hauskan veljessarjalla Janne, Tomi ja Valtteri oli ennestään Suomen mestaruus pal- kintokaapissaan. Heistä Jannelle mestaruus oli jo neljäs. Ainutlaatuista suomalaisessa jääpallossa on se, että hänen mestaruutensa ovat tulleet kolmen eri seuran riveissä: HIFK:ssa, Kamppareissa ja nyt kasvattajaseura Veiterässä. SM-finaali Porvoossa 11.3.2017 Akilles-Veiterä 3-5 (3-1) 17. Tuukka Loikkanen (Aleksi Seppänen) 0-1, 20. Richard Andersson (Sami Laakkonen) 1-1, 32. Sami Laakkonen 2-1, 36. Sami Laakkonen (Ville Veikko Angeria) 3-1 kl, 50. Emil Fedorov (Tero Liimatainen) 3-2, 56. Janne Hauska (Tero Liimatai- nen) 3-3, 80. Janne Hauska (Emil Segerman) 3-4, 89. Aleksi Seppänen (Topi Peuhkuri) 3-5. Erotuomarit: Juha-Matti Kanniainen, Jyrki Rekilä, Mika Mutanen. Yleisöä 3600. SM-pronssiotteluMikkelissä 10.3.2017 Kampparit-JPS 4-4 (2-2), jatkoajalla 4-5 21. Artem Shehovtsov (Joni Maaranen) 1-0 kl, 22. Riku Hämäläinen (Sampsa Purhonen) 1-1, 45. Saku Hämäläinen 1-2, 45. Artem Shehovtsov (AlpoKaartinen) 2-2, 57. Anssi Hänninen (Sampsa Purhonen) 2-3, 73. Lasse Tammilehto (Atte Hän- ninen) 2-4, 78. Artem Shehovtsov (Jaakko Liuk- konen) 3-4, 79. Artem Shehovtsov (Jari Purovirta) 4-4, 102. Nikke Tuhkainen 4-5. Erotuomarit: Mats-Olof Gustafsson, Tom Niira- nen, Harri Pietiläinen. Yleisöä lähes 1300.